” Alice Blue Gown” eli Alicen sininen mekkko

Presidentti "Teddy" Rooseveltin (1901-1909) ainoa tytär Alice Roosevelt vuonna 1902. Kuva: Frances Benjamin Johnston. United States Library of Congress -kuva.

Ensimmäinen Aurora-kirjani ilmestyi jo vuonna 1991. Kun nyt teen viimeisiä tarkennuksia ensimmäiseen yhteispainokseen Aurora-kirjoistani,  joudun ottamaan kantaa muutoksiin, joita on tapahtunut tänä aikana. 

Aurora-kirjoissa on tärkeä esimerkiksi tietty (hyvin vaalea taivaansininen) sininen väri,  joka kuului 1900-luvun alun maailmaan:

Aurora  ”näki vuoteensa päällä suuren lahjapaketin. Hän arvasi, että se oli Vanessalta. Hän avasi sinisen rusettinauhan ja repi nopeasti lahjapaperin auki - sisällä oli vaaleansininen silkkimekko. Sen väri oli Alicen sininen, josta he olivat Vanessan kanssa puhuneet, samanlaista sinistä kuin presidentti Rooseveltin ainoalla tyttärellä Alicella oli tapana käyttää.”

Vaahteralaakson Aurora, yhteispainos 2014 (ilmestyy syyskesällä), sivu 114.

Keskustelin Kielitoimiston kanssa siitä, onko tästä väristä vakiintunutta suomalaista nimeä.  Ei ole.  Oma versioni, jonka laitan tähän yhteispainokseen on ”Alicen sininen”. Eräs liikeyritys on rekisteröinyt alkuperäisen nimen (väri ole kylläkään aivan oikea) , ja siksi siitä käytetään nyt englanniksi nimeä AliceBlue. 

Vuonna 1919 musikaalissa ”Irene” on laulu ” Alice Blue Gown” jonka esittää tässä vuoden 1920 levytyksessä Edith Day. (Kuva Pininterest, paljon kuvia Alicen sinisestä) 

Tämä väri on tärkeää edelleen. Se on Yhdysvaltain laivaston väri ja merkittävä myös internetissä.
Tarkin ilmaisu on tämän värin hex-merkki  # FOF8FF

Ks. esim

http://www.colorhexa.com/f0f8ff

Käytetään myös sanaa 'jäänsininen'.

1940 elokuva Irene.

Tämä tyttäreni prinsessa-asun vaaleansininen hame on tehty iltapuvusta, jota käytin Yhdysvalloissa vaihto-oppilaana.  SE om minusta Alice blue.

Historialliset nuorisoromaanit henkitoreissaan

Vuonna 2014 yhteispainos Aurora-kirjoistani: Vaahtetalaakson Aurora. 2014 Kliikkaa kuva suureksi!

Vielä vuonna 2002 kirjoitettiin: 

“Suomessa historiallinen romaani on varsin suosittu laji, mutta suosio on vaihdellut melkoisesti. Etenkin toisen maailmansodan jälkeen laji tuntui olevan henkitoreissaan (ks. esim. Syväoja 1984; Ihonen 1992). Missään tapauksessa laji ei näyttäisi olevan kuolemassa, ja historiallinen nuorisoromaani voi hyvin. Historiallista nuorisoromaania ovat viime aikoina pitäneet yllä muun muassa Maijaliisa Dieckmann, Yvonne Hoffmann, Kaisa Ikola ja Pirkko Pekkarinen (Anna Amnell). “ [Kirjoitin kolme ensimmäistä Aurora-kirjaa nimellä Pirkko Pekkarinen]

Markku Ihonen: Tavallista sitkeähenkisempi? Pohdintaa historiallisen romaanin lajin jatkuvuudesta. - vielä kerran: mikä on historiallinen romaani. – Teoksessa Merkkejä ja symboleja. Esseitä kirjallisuudesta ja sen tutkimuksesta. Toim. Markku Lehtimäki. 2002 Tampere University Press

https://tampub.uta.fi/bitstream/handle/10024/65420/merkkeja_ja_symboleja_2002.pdf?sequence=1

Vuonna 2014 kirjoittaa FT Päivi Heikkilä-Halttunen blogissaan:
"Historiallisten lasten- ja nuortenromaanien määrä on vähentynyt viime vuosina: Amnellin lisäksi tästä lajityypistä pitää huolta tällä hetkellä vain Maijaliisa Dieckmann ja Kari Vaijärvi." 

Hän mainitsee, että fantasiaromaanit käsittelevät historiaa. Vrt IHosen kirjoituksen osuus postmodernista historiallisesta romaanista. Ihonen kirjoittaa myös siitä, miksi marksilaisuus suhtautuu väheksyvästi historiallisiin romaaneihin, "marxilaisessa perinteessä on yleensäkin kritikoitu ajatusta ajattomista lajeista".

Turkkilainen huone

Presidentti Relanderin ja hänen perheensä viktoriaaniseen tyyliiin kalustettu turkkilainen huone vuonna 1928. Tämä kuva on Suomen valokuvataiteenmuseon kokoelmista Flickristä. Siellä on kuvia Sibeliuksesta, Ainolasta ja Sibeliuksen perheestä, keittäjästä ja sisäköstä. On lehmiä, karjakoita, vanhoja muotokuvia. Siitä kehittyy aarreaitta valokuvien ystäville. Klikkaa nuolia ja katso lisää kuvia.

Kainuun kansallispuku

Kainuun emäntä Elma Huusko käyttää Kainuun kansallispukua Kainuu Helsingissä tapahtumassa.

Aurora-kirjat vihdoinkin yksissä kansissa

Anna Amnell: Vaahteralaakson Aurora

ISBN 978-952-286-355-3 Books on Demand

ilmestyi elokuussa 2014

Aurora-kirjat kertovat suomalaisen Aurora Koivun elämästä 1900-luvun alun Suomessa ja Torontossa.  Nämä kirjat ilmestyivät alkujaan yli 20 vuotta sitten vuosina 1991 (toinen painos 1992), 1993, 1995 ja 1999. ) Kolmesta ensimmäisestä kirjasta tulee tänä vuonna yhteispainos. Saat lukea Aurora-kirjat yksissä kansissa. M/v-kuvitus on kirjasta Aurora ja Molly, joka ei sisälly tähän yhteispainokseen. Siitä taas on tulossa käännös englanniksi.

Yhteispainos ilmestyy tarvepainatuksena (kirja kerrallaan) sitä mukaa kuin kirjastot ja yksityiset ostajat sitä tilaavat. Kustannan itse yhteispainoksen.

1991 ilmestyi esikoiskirjani Aurora - vaahteralaakson tyttö
Kirjan kannen teki poikani Matti Amnell. Kustantaja oli Kirjapaja
kirjat julkaistiin 1990-luvulla nimellä Pirkko Pekkarinen

asiat: siirtolaisuus, 1900-luvun alku, Edwardin aika, sortovuodet, Terijoki, Helsinki, luonto, Kanada, Toronton laaksot, ystävyys, ihastuminen, lapset palvelijoina, suurlakkovuosi 1905 koululaisten näkökulmasta, koulu, kiusaaminen, Viktorian ja Edwardin ajan elämäntyyli, pukuhistoria ja sisustus, tyttökirjat, historialliset romaanit, lasten- ja nuortenkirjat

Kaunis puutalo Kalliossa

Vaaleankeltaisessa talossa kauniit ikkunat.
Kirjassani Aurora ja Pietarin serkut Aurora Koivu ja hänen 13-vuotias serkunsa Olga asuvat tällaisessa matalassa puutalossa Bulevardilla Helsingin keskustassa vuonna 1905.  Aurora-kirjoista ilmestyy yhteispainos syyskesällä nimellä Vaahteralaakson Aurora.