Aurora on siirtolainen ja paluumuuttaja

Eräänä päivänä hakkasin Torontossa keittiön pöydän ääressä punaista kirjoituskonettani ja näin mielessäni kolmiulotteisena, kuin monivärisenä hologrammina vaalean tytön, joka pyyhki pölyjä viktoriaanisessa kartanossa. Annoin tytölle nimen Aurora ja aloin kirjoittaa. Muutimme takaisin Suomeen yhdeksän vuoden siirtolaisuuden jälkeen ja jatkoin kirjaani uudesta suomalaisesta Aurorasta, sortovuosien tytöstä, joka joutuu muuttamaan vuonna 1903 Kanadaan etsimään Suomesta karkotettua isäänsä. Syntyi Aurora vaahteralaakson tyttö (1991, 2. Painos)

6.12.2015

Aurora-kirjoissa on myös afrikkalaisten historiaa

Noah


Aurora ystävystyy kartanon mustan puutarhurin lapsenlapseen, pikkupoikaan, joka haaveilee tulevansa lääkäriksi. Eräs toimittaja moitti minua kirjan ilmestyttyä radiohaastattelussa jo siitä, että olin laittanut mustan pojan lukemaan kirjaa. Eikö mustien pitänyt olla Amerikoissa puuvillapelloilla?  Mutta minähän kirjoitin Kanadasta.

Auroran ystävä Noah Washington käy mustien lasten koulua Torontossa ja kartanon vanha kotiopettajatar antaa yksityistunteja lahjakkaalle pojalle ja opettaa "soittamaan pianoa, fysiikkaa, puhumaan ja kirjoittamaan ranskaa ja muuta sellaista, mitä ei opeteta mustien lasten koulussa. Siellä opetetaan vain lukemista, kirjoittamista ja vähän laskentoa", kuten Noah kertoo Auroralle. 

Samaan aikaan, kun aloin suunnitella esikoisteostani, oli silloisessa kotikaupungissani Torontossa näyttely Toronton mustien historiasta. Siellä oli paljon kuvia 1800-ja 1900-lukujen vaihteesta: mustien klassisen musiikin orkesteri, "Tuomo setä", joka oli muuttanut Torontoon ja toimi pappina, torontolainen musta lääkäri. 

Kun kirjani sitten ilmestyi, olin palannut Suomeen, jossa kirjoitettiin 1990-luvulla nuortenkirjoistakin paljon kirja-arvosteluja, niin minunkin kirjoistani, mutta yhdessäkään niistä ei kiinnitetty huomiota siihen, että kirjoitin esikoisteoksessani myös Pohjois-Amerikkaan tuotujen mustien historiasta. Päähenkilöt ovat keksittyjä, mutta historiallisesti totta.

 Aurora kertoo Thomasille: 

 Tiedätkö, että Noah'n vanha isoisä oli Afrikassa heimopäällikön vanhin poika. Hänestä piti tulla kuningas! Eräänä päivänä hän oli metsästämässä toisten poikien kanssa, ja vihollisheimon orjakauppiaat tulivat ja ottivat hänet kiinni. Hänet lähetettiin New Orleansiin ja myytiin orjamarkkinoilla. 
 - Tuota minä en tiennyt, Thomas sanoi. He kävelivät vierekkäin tietä pitkin.

 - Se tapahtui kauan sitten. Hän on hyvin vanha. Amerikassa hän rakastui tyttöön, joka oli samasta heimosta kuin hän. He puhuivat salaa omaa kieltään. Eräänä päivänä joku kuuli heidän puhuvan sitä kieltä, ja Noah'n vanha isoisä myytiin heti toiselle plantaasille, vaikka he olivat naimisissa. Iso-ukki - tietysti hän ei ollut silloin vielä iso-ukki - joutui kävelemään monta kymmentä kilometriä, kun sai mennä tapaamaan kerran kuussa perhettään.
 - Tuohan on kuin Tuomo-sedän tuvasta.
 - Tiesitkö, että Noah'n isoisä tunsi oikean Tuomo-sedän? Tuomo-sedästä tuli pappi ja hän asui täällä Kanadassa.
 - Noah'n perhe on asunut täällä jo ennen meitä. Isosetäni omisti tämän talon. Hänen vaimonsa ja lapsensa kuolivat, ja hän jätti omaisuutensa perinnöksi isälleni. Isosetäni vaimo auttoi Amerikasta paenneita orjia. Noah'n iso-ukki pakeni hänen avullaan tänne maanalaista rautatietä. Orjia kuljetettiin salaa paikasta toiseen taloihin ja kirkkoihin, joita sanottiin asemiksi. Täällä Kanadassa heistä tuli vapaita. 

 Aurora. Vaahteralaakson tyttö 1991 (2. painos 1992), 112-113) ja yhteispainos Vaahteralaakson Aurora (2014) sivut 73-74. 

 P.S. Kirjaani vaikutti myös se keskustelu, jonka kävin Torontossa puhujakiertueella olevan Nelson Mandelan vanhimman tyttären Maki'n ja hänen silloisen aviomiehensä kanssa. Siitä olen kirjoittanut jo aikaisemmin.

Lisäys: Kerron  myös fiktiivisten vanhan kotipettajattaren ja fiktiivisen mustan puutarhurin nuoruuden 
ihastumisesta sekä tosiasioihin perustuvan tarinan siitä, kuinka varakkaan mustan torontolaisperheen  tytär Minnie Minks ryöstettiin petoksen - avioliittolupauksen -  avulla Yhdysvaltoihin ja myytiin siellä orjaksi. Sillä tarinalla oli onnellinen loppu, Minnien löydettiin ja vapautettiin.


Eremitaasi

Vrt mustan nuorukaisen kuva Eremitaasissa.
Tänään Helsingin Sanomat:
"Historiassa on monia hahmoja, joiden tarina kuulostaa kiehtovuudessaan keksityltä, mutta on silti täyttä totta." Tommi Uschanov: "Afrikkalainen orja on osa historiaamme" [Pushkinin äidin isoisä oli afrikkalainen]
http://www.hs.fi/sunnuntai/a1449199106271

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti