Aurora on siirtolainen ja paluumuuttaja

Eräänä päivänä hakkasin Torontossa keittiön pöydän ääressä punaista kirjoituskonettani ja näin mielessäni kolmiulotteisena, kuin monivärisenä hologrammina vaalean tytön, joka pyyhki pölyjä viktoriaanisessa kartanossa. Annoin tytölle nimen Aurora ja aloin kirjoittaa. Muutimme takaisin Suomeen yhdeksän vuoden siirtolaisuuden jälkeen ja jatkoin kirjaani uudesta suomalaisesta Aurorasta, sortovuosien tytöstä, joka joutuu muuttamaan vuonna 1903 Kanadaan etsimään Suomesta karkotettua isäänsä. Syntyi Aurora vaahteralaakson tyttö (1991, 2. painos 1992.)

25.7.2012

Viuhkan monet kasvot

Viuhka by Anna Amnell
Viuhka, a photo by Anna Amnell on Flickr.
Viuhka Zagrebin museosta, jossa sai vielä vuonna 2007 kuvata. Viuhka näyttää Itävalta-Unkarin ajan viuhkalta, ja siinä on kuvia hallitsijoista, kenraaleista. En tunnista. Suurennuslasilla voisi tutkia nimiä.

Tällaisella viuhkalla nainen leyhytti itseään tanssiaisissa tai muussa tapahtumassa tai vaikkapa kirkossa, aillä ainakin italialaisissa kirkoissa kuuluu vielä nykyään kesäisin viuhkojen läpsytys, kun on helle.

Viuhka oli myös erinomainen lunttilappu, josta saattoi noukkia nimiä sivistyneeseen keskusteluun. Lieneekö tätä puolta viuhkoista tutkittu?

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti