Sunrise in Helsinki in November. Aamurusko marraskuussa

Sunrise in Helsinki in November. Aamurusko marraskuussa, a photo by Anna Amnell on Flickr.

Kirjoitin kaikki kirjani Helsingin keskustassa olevassa talossa, jonka kattoparvekkeelta tämä kuva on otettu eräänä aamuna marraskuussa 2006. Nyt joulukuun lopussa 2013 ei ole yhtään lunta.
First snow in Helsinki on November 7th 2006. It lasted a little more than a day.
Now it is Decemer 2013 and we don't have have any snow.

Vanhakirkko kymmeneltä aamulla joulukuussa

Vanhakirkko kymmenltä aamulla joulukuussa, a photo by Anna Amnell on Flickr.

Old Church in the heart of Helsinki in the morning at around 10 o'clock.
(1826 December, Carl Ludvig Engelsunrise, aamurusko, auringonnousu

Helsinki, Bulevardi keskitalvellla

Helsinki Bulevardi around 12 noon Dec 30th, a photo by Anna Amnell on Flickr.

Helsingin keskustan kauneutta. Kuva on otettu puolenpäivän aikaan joulukuun lopussa 2013.
sunrise, aamurusko, auringonnousu,

Joulukirjoituksia blogeissani

jouluvieraat1900, a photo by Anna Amnell on Flickr.

Joululukemista Aurora-blogissa ja muissa blogeissani. Lisää luettavaa löydät valitsemalla jouluaiheisen hakusanan. Hakusanat ovat yleensä blogieni pohjassa.

Joulukissa ja kartanon joulu. Aurora jouluna 1903 Kanadassa etsimässä isäänsä, joka oli karkotettu Suomesta. Aurora oli palvelustyttönä ja koki joulun isossa kartanossa Torontossa.

 Joulukissa ja jouluaatto ajurin perheessä Toronton Kaalikujalla.

Kun meillekin hankittiin jouluvalot. (Kanadassa 1980-luvulla)


Luminen Helsinki 1900-luvun alussa: Thomas kosimassa Auroraa 1900-luvun alun Helsingissä.

Joulu on kansainvälinen ja monikulttuurinen juhla.


















Joulukuusityttö: Dover

Himmeli, a Christmas chandellier made of straw. (koottua tietoa himmelistä)

Joululauluja - Christmas songs



Joulukuusi ja joulumarkkinat 1500-luvulla



Joulu monikulttuurisessa Kanadassa, joulukoristeet, joulupostimerkit ym.
Perinteinen suomalainen joulu on kuin renessanssin juhla.

Köyhin joulu voi olla satumaisin joulu.

Kuuntele Huron-intiaanien joululaulua (Listen to the Huron Carol)

Hirsimaja ja tähti (tilkkutäkit)

Misteli ja kissing ball (joulukoristeet)

Joulu maailmalla




Kissing ball, jossa on koristeena iso kimppu mistelinoksia. Useimmiten on vain pieni oksa oven yläpuolella.

Kauniita puutaloja Lovisassa

Kauniita puutaloja Loviisassa. Wooden houses in Lovisa. Photo: Beckstet (more photos of Nature, art)

Original photo/ Kuva jaettu kahteen osaan (nykyaikaisten autojen poistamiseksi)
Loviisa (suom.), Lovisa (ruots.)

More photos:

Loviisan vanhat talot

Loviisa-aiheisia vanhoja postikortteja

Old town of Loviisa  Sartenada: Old town of Loviisa and church / Ciudad vieja de Loviisa y su iglesia / La vieille ville de Loviisa et l’église 

Aurora-kirjat: ajankohtaisuus 1990-luvulla ja nyt

Matkalla siirtolaisiksi toiseen maailman 1900-luvun alussa. Matti Amnell (Jr) kuvitusta lastenkirjaan Aurora ja Molly, joka ilmestyi vuonna 1999.  Aurora-nuortenkirjat ilmestyivät jo 1990-luvun alussa [1991, (2.p. 1992), 1993 ja 1996], ja niitä pidettiin silloin ajankohtaisina. Niistä voidaan sanoa samaa nytkin:

Irja Båsk kirjoitti Helsingin Sanomissa 18.9.1996:

"--Aurora-kirjat ovat ajan hermolla nykypäivän Suomessa, vaikka niiden tapahtumat on sijoitettu sekä maantieteellisesti että ajallisesti kauas. Kirjat kertovat taiteilijaksi pyrkivän nuoren suomalaistytön elämästä vuosisadan alun Kanadassa.

Suomessa oli silloin sortovuodet ja muualla maailmassa ihana aika, ”Belle Epoque”. Herrasperheen tytär Aurora lähtee etsimään Suomesta karkotettua isäänsä Kanadasta ja päätyy piiaksi Torontoon. Tyttö luulee, että palvelijat ja isäntäväki  elävät sielläkin yhdessä kuten Suomessa mutta joutuukin tyypilliseen Edwardin ajan huusholliin, jossa ero palvelusväen ja isäntäväen välillä on jyrkkä.

-- Aurora on usean kulttuurin ihminen, jollaisia Suomessakin on tulevaisuudessa entistä enemmän. Auroran isä on suomalainen kasvitieteilijä, äiti oli venäläistä sukua.

--Aurora-kirjoissa käsitellään myös lapsen seksuaalista hyväksikäyttöä, joka on polttava puheenaihe näinä päivinä."

Ote Irja Båskin kirjoituksesta: Aurora-kirjatkin osallistuvat piikakeskusteluun. HS. Kaupunki - 18.9.1996.

TV-sarja Downton Abbey on tuonut 1900-luvun alun maailman hyvät ja huonot puolet koteihin television avulla, monikulttuurisuus on tulossa Suomeenkin ja kirjoissani esitetyt ongelmat - hylätyt lapset, lasten seksuaalinen hyväksikäyttö, lapset palvelijoina, siirtolaisuus - ovat ajankohtaisia nytkin muualla maailmassa ja Suomessakin. Uutiset tuovat ne uudella tavalla koteihin.

On Helsingin Sanomille kunniaksi, että se toi esille esille nämä asiat kirjoistani jo tässä artikkelissa oikeudenmukaisesti.

Vanha kaunis Helsinki

46950002, a photo by Brin d'Acier on Flickr.

Pohjois-Esplanadi

Aurora 1991, first & second edition front cover

Aurora 1991, first & second edition front cover, a photo by Anna Amnell on Flickr.

Anna Amnell: Aurora - Vaahteralaakson tyttö. 1991, 1992 toinen painos. Sisäkansi Matti Amnell Jr.

Selim A. Lindqvist: Töölön sähköasema 1911-1912

Selim A. Lindqvist: Sähköasema (1911-1912), a photo by Anna Amnell on Flickr.

1911 Runeberginkadun ja Töölönkadun kulmaan nousee Töölön sähköasema.

Miljoona ilmaista kuvaa

The Britis Library (Flickr) on laittanut  miljoona public domain -kuvaa Flickriin. Ne on skannattu 1600-1800 -luvun kirjoista. Niihin ei olen enää copyrightia kenelläkään.
The British Library has uploaded one million public domain scans from 17th-19th century books to Flickr! 
Esimerkkejä kuvista täällä.

Aurora ja Pietarin serkut on nuortenkirja suurlakkovuodesta 1905

Vuonna 2014 yhteispainos Vaahteralaakson Aurora, jossa on myös Aurora ja Pietarin serkuy
Anna Amnell: Aurora ja Pietarin serkut. 1993 Kirjapaja. (kirjoitettu nimellä Pirkko Pekkarinen)

ISBN 951-625-158-7

Luvut 21-22: Vuoden 1905 Suurlakon tapahtumia Helsingissä nuorten tyttöjen näkökulmasta.

Loppuunmyyty. Saatavilla kirjastoista.
Kansikuva kirjaan: Matti Amnell Jr.

"Aurora and her cousins from St. Petersburg." [Aurora ja Pietarin serkut. 1993 Kirjapaja] Published with the name 'Pirkko Pekkarinen'. The 1905 general strike from the point of view of schoolgirls, a non-Socialist view.

Finland as Grand Duchy of Imperial Russia, 1905 general strike Russification

Bobrikovin Suomesta karkottaman lehtimiehen tytär Aurora Koivu palaa Helsinkiin Kanadasta vuonna 1905. 

Auroran äiti on kuollut, ja Aurora asuu venäläissyntyisen tätinsä luona Bulevardilla puutalossa ja opiskelee Ateneumissa. Auroran huonetoverina on 15-vuotias Pietarin serkku Olga. Suurlakko ja talvikausi 1905-1906 nuorten tyttöjen näkökulmasta. Auroran pietarinsuomalainen serkku Olga haluaa jäädä asumaan Suomeen, koska naiset saavat Suomessa äänioikeuden. 

Anna Amnell  (Suomen Nuorisokirjailijat nettimatrikkeli)

Irja Båsk:Aurora-tyttökirjat - Aurora-kirjatkin osallistuvat piika-keskusteluun. Helsingin Sanomat/Kaupunki 18.9.1996 (haastattelu)

Kirja koulussa/historialliset romaanit: Aurora-kirjat: Aurora ja Pietarin serkut  (1993)

blogi Aurora. Aurora-kirjat

Anna Amnell (kotisivublogi)

Eduskunnan historia 1904-1906

Suurlakko 1905 ja eduskunnan toiminta (Kerhokeskus-sivu)

Finland as Grand Duchy of Imperial Russia and Finland's History (Swedish Rule, Grand Duchy of Russia)

History of Finland, important dates and events. Updated.

Mandela-yhteys Aurora-kirjoissa

Kun olin siirtolaisena Kanadassa 1980-luvulla, haastattelin Torontossa asuessani Nelson Mandelan vanhinta tytärtä Maki Mandelaa (Dr Makaziwe Mandela). Hän oli pakolaisena silloisesta rotusortoa harjoittavasta Etelä-Afrikasta. Keskustellessani Makin ja hänen miehensä kanssa kerroin, että Suomestakin lähti sortovuosien aikana pakolaisia Amerikkaan. Asia kiinnosti heitä, ja ajattelin, että se saattaisi kiinnostaa muitakin. Niin syntyivät Aurora-kirjat, jotka kertovat Suomen suuriruhtinakunnasta karkotetun miehen tyttärestä. Käytin kirjassani Auroran ajatuksena erästä Makin lapsuuden aikaista toivetta: Toivoin, että isäni olisi ollut tavallinen isä. 
Artikkeli ilmestyi vuonna 1990 Nelson Mandelan vanhin tytär: Kaikki vapauden vuoksi. Askel 1/1990.
Artikkelin Copyright Pirkko Anna Amnell (vuoteen 1998 Pekkarinen).
Ks. myös Miten Aurora-kirjat ovat syntyneet.

Kun itsenäisyydestä vasta haaveiltiin

Suuri koko
Aurora-kirjani kertovat 1900-luvun alun Suomesta, jolloin itsenäisyydestä vasta haaveiltiin. Matti Amnellin (Jr)  luomassa kuvassa Aurora ja Olga ovat luistelemassa Helsingin Pohjoisrannassa meren jäällä luistinradalla. Olgan äiti ja isä ovat lähettäneet tytöille muodikkaat luisteluasut Sveitsistä. He ovat viemässä Olgan kapinallista sisarta Elisabetia Pietarista sisäoppilaitokseen, sillä tämä on joutunut huonoon seuraan. Venäjällä kuohuu.

Vuosisadan vaihteessa ns. sortovuosien aikana nuori kokematon tsaari antoi vanhoillisten neuvonantajiensa ryhtyä venäläistämään kaikkia valtakunnan osia, myös Suomen suuriruhtinaskuntaa, joka oli saanut elää melko vapaasti hyvien tsaarien aikana. Suomalaiset pitivät näistä hyvistä tsaareista, jotka olivat kaunistaneet Suomea rakennuksilla, taide oli kukoistanut.

Tsaari Aleksanteri II. Photo: Anna Amnell

Syksyllä 1905 suomalaiset yhtyvät yksimielisesti yleislakkoon, josta kerron nuorten tyttöjen näkökulmasta kirjassani Aurora ja Pietarin serkut (1993). Väkivaltaisuutta vastustettiin Suomessa siihen aikaan, etsittiin rauhanomaisia keinoja.

Olga on vielä koulussa, mutta Aurora opiskelee ensimmäistä vuotta Ateneumissa taidemaalausta haaveenaan päästä jatkamaan opintoja Pariisissa. Suurlakon aikana syksyllä 1903 serkukset ovat mukana joissakin suurlakon tapahtumissa, vaikka heidän tätinsä Sofia ja perheen keittäjä ovat sitä mieltä, että tyttöjen pitäisi olla kotona. Kasimir-setä, eläkkeellä oleva kaartin ratsumestari, on sitä mieltä, että tytöt voivat olla mukana historiallisissa tapahtumissa.

Sortovuodet ovat erityisen raskaita näille venäläissuomalaisille perheille: kolme sisarta on kukin mennyt naimisiin suomalaisen miehen kanssa. Auroran isä August Koivu [fiktiivinen henkilö]  on erotettu virastaan ja karkotettu Suomesta, koska hän arvosteli julkisesti sortotoimenpiteitä. Hän asuu Pohjois-Amerikassa, jonne Aurorakin meni isänsä perässä ensimmäisessä Aurora-kirjassa (Aurora- Vaahteralaakson tyttö 1991, 2. painos 1992).

Sortovuosien aikana oli käytössä monenlaisia lippuja, joillakin oli pelkkä kotitekoinen sinivalkoinen viiri.

Aurora ryntäsi sisään päällysvaatteissaan luonnoslehtiö kainalossa ja kertoi innoissaan:

  - Ateneumin katolla on Suomen leijonalippu ja kohta se nostetaan muittenkin julkisten rakennusten salkoon. Onko meillä leijonalippua?

  - Ei ole leijonalippua, mutta on sinivalkoinen viiri, Kasimir-setä vastasi juhlallisesti.

  - Tätisi rouva Erkkolan ompelema, sanoi Sofia-täti.

- Vintillä se on siististi viikattuna pahvilaatikossa. Lähetänkö Karoliinan hakemaan? kysyi keittäjä. 

 

Kansallispukuja

Traditional, a photo by Anna Amnell on Flickr.

Joulukadun avajaisissa 2013 nähtiin Helsingissä komeita kansallispukuja.

Ruiskumestarin talo. Adventtikalenteri

Ruiskumestarin talo, a photo by Anna Amnell on Flickr.

Siivoan kirjahyllyäni, ja sieltä löytyy aarteita, muiden muassa tämä Helsingin Kaupunginmuseon adventtiklanteri. Siinä on kuvattuna Ruiskumestarin talo, joka on Helsingin vanhin puutalo.
Adventtikalenterissa ei ole vuosilukua.

Olen laittanut kalenterin eteen vanhan ajan sokertitipan pienoismallin. Sen vieressä on entisestä Koulumuseosta ostamani mustepullo, jollainen oli ennen aikaan lapsilla pupetissa. Vieressä mustekynän teriä.

Kuvassa on 1860-luvun perhe. Heillä on renki ja kaksi palveljatarta, joista toisen nimi on Aurora. Siihen aikaan Aurora oli tavallinen tytönnimi.

4.12. kalenterissa tapahtuu seuraavaa: Ruiskumestari on käynyt tarkastamassa, että meren jäähän hakatut avannot ovat auki ja kaupungin kaivot sulia. Milloin hyvänsä voi puutalokaupungissa sytttyä tulipalo, ja silloin tarvitaan vettä.

Oviseppeleen edeltäjä oli adventtiseppele

IMG_9778, a photo by Anna Amnell on Flickr.

Turun joulutorilta joulukuun 18. päivänä 2010 ostettu jouluseppeleemme

"Erilaisten joulunajaksi oviin ripustettavien seppeleiden taustalla on adventtiseppele.

Alun perin kattoon ripustettavan, Kristusta tervehtivän adventtiseppeleen käyttö alkoi Saksassa 1830-luvulla ja levisi nopeasti koko kristikuntaan.

Havuista ja oksista palmikoidut koristeet saatettiin myös asettaa pöydälle, jossa oli usein paikka neljälle adventtikynttilälle.

Suomessa adventtiseppeleitä oli jo 1920-luvulla, mutta suosituksi koriste tuli vasta 1950-luvulla, jolloin sen malli kiersi meille Yhdysvaltojen kautta nimenomaan ovikoristeena."

Joulukoristeiden historiaa

Adventtikalenteri vuodelta 1967

Hyvää adventtia!
Adventtikalenteri Tukholman Nordiska Museet. Stockholm.
Joulukirjoitukset tässä blogissa