Aurora on siirtolainen ja paluumuuttaja

Eräänä päivänä hakkasin Torontossa keittiön pöydän ääressä punaista kirjoituskonettani ja näin mielessäni kolmiulotteisena, kuin monivärisenä hologrammina vaalean tytön, joka pyyhki pölyjä viktoriaanisessa kartanossa. Annoin tytölle nimen Aurora ja aloin kirjoittaa. Muutimme takaisin Suomeen yhdeksän vuoden siirtolaisuuden jälkeen ja jatkoin kirjaani uudesta suomalaisesta Aurorasta, sortovuosien tytöstä, joka joutuu muuttamaan vuonna 1903 Kanadaan etsimään Suomesta karkotettua isäänsä. Syntyi Aurora vaahteralaakson tyttö (1991, 2. painos 1992.)

23.12.2013

Aurora-kirjat: ajankohtaisuus 1990-luvulla ja nyt



Matkalla siirtolaisiksi toiseen maailman 1900-luvun alussa. Matti Amnell (Jr) kuvitusta lastenkirjaan Aurora ja Molly, joka ilmestyi vuonna 1999.  Aurora-nuortenkirjat ilmestyivät jo 1990-luvun alussa [1991, (2.p. 1992), 1993 ja 1996], ja niitä pidettiin silloin ajankohtaisina. Niistä voidaan sanoa samaa nytkin:
Irja Båsk kirjoitti Helsingin Sanomissa 18.9.1996:

"--Aurora-kirjat ovat ajan hermolla nykypäivän Suomessa, vaikka niiden tapahtumat on sijoitettu sekä maantieteellisesti että ajallisesti kauas. Kirjat kertovat taiteilijaksi pyrkivän nuoren suomalaistytön elämästä vuosisadan alun Kanadassa.
Suomessa oli silloin sortovuodet ja muualla maailmassa ihana aika, ”Belle Epoque”. Herrasperheen tytär Aurora lähtee etsimään Suomesta karkotettua isäänsä Kanadasta ja päätyy piiaksi Torontoon. Tyttö luulee, että palvelijat ja isäntäväki  elävät sielläkin yhdessä kuten Suomessa mutta joutuukin tyypilliseen Edwardin ajan huusholliin, jossa ero palvelusväen ja isäntäväen välillä on jyrkkä.
-- Aurora on usean kulttuurin ihminen, jollaisia Suomessakin on tulevaisuudessa entistä enemmän. Auroran isä on suomalainen kasvitieteilijä, äiti oli venäläistä sukua.
--Aurora-kirjoissa käsitellään myös lapsen seksuaalista hyväksikäyttöä, joka on polttava puheenaihe näinä päivinä."

Ote Irja Båskin kirjoituksesta: Aurora-kirjatkin osallistuvat piikakeskusteluun. HS. Kaupunki - 18.9.1996.

TV-sarja Downton Abbey on tuonut 1900-luvun alun maailman hyvät ja huonot puolet koteihin television avulla, monikulttuurisuus on tulossa Suomeenkin ja kirjoissani esitetyt ongelmat - hylätyt lapset, lasten seksuaalinen hyväksikäyttö, lapset palvelijoina, siirtolaisuus - ovat ajankohtaisia nytkin muualla maailmassa ja Suomessakin. Uutiset tuovat ne uudella tavalla koteihin.

On Helsingin Sanomille kunniaksi, että se toi esille esille nämä asiat kirjoistani jo tässä artikkelissa oikeudenmukaisesti.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti