Aurora on siirtolainen ja paluumuuttaja

Eräänä päivänä hakkasin Torontossa keittiön pöydän ääressä punaista kirjoituskonettani ja näin mielessäni kolmiulotteisena, kuin monivärisenä hologrammina vaalean tytön, joka pyyhki pölyjä viktoriaanisessa kartanossa. Annoin tytölle nimen Aurora ja aloin kirjoittaa. Muutimme takaisin Suomeen yhdeksän vuoden siirtolaisuuden jälkeen ja jatkoin kirjaani uudesta suomalaisesta Aurorasta, sortovuosien tytöstä, joka joutuu muuttamaan vuonna 1903 Kanadaan etsimään Suomesta karkotettua isäänsä. Syntyi Aurora vaahteralaakson tyttö (1991, 2. Painos)

29.1.2014

Vanha kirkkopuisto talvella

Film 2014-113 by Brin d'Acier
Film 2014-113, a photo by Brin d'Acier on Flickr.
Tämä puisto on keskeinen kirjassani Aurora ja Pietarin serkut (1993). Sofia-tädin ja Kasimir-sedän puutalo on tästä kuvasta katsoen oikealla Bulevardin varrella pohjoispuolella. Serkukset Olga ja Aurora asuvat siellä koulukortteerissa tätinsä luona. Olgan koulu on selkämme takana Bulevardin eteläpuolella.

Oli hauskaa kirjoittaa sitä kirjaa, sillä niin monet paikat ovat vielä samanlaisia kuin 1900-luvun alussa. Kun kävelin täällä, minusta tuntui toisinaan, että kosketin sitä verhoa, jonka takana tuo mennyt aika oli.

Tämän kuvan on ottanut kirjojeni kuvittaja Matti Amnell.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti