Aurora on siirtolainen ja paluumuuttaja

Eräänä päivänä hakkasin Torontossa keittiön pöydän ääressä punaista kirjoituskonettani ja näin mielessäni kolmiulotteisena, kuin monivärisenä hologrammina vaalean tytön, joka pyyhki pölyjä viktoriaanisessa kartanossa. Annoin tytölle nimen Aurora ja aloin kirjoittaa. Muutimme takaisin Suomeen yhdeksän vuoden siirtolaisuuden jälkeen ja jatkoin kirjaani uudesta suomalaisesta Aurorasta, sortovuosien tytöstä, joka joutuu muuttamaan vuonna 1903 Kanadaan etsimään Suomesta karkotettua isäänsä. Syntyi Aurora vaahteralaakson tyttö (1991, 2. Painos)

21.11.2014

Silakkamarkkinoilla yli 100 vuotta sitten

image

Hyppyjä Helsinkiin -näyttelyssä ollaan myös silakkamarkkinoilla. Silakat olivat tärkeää ruokaa 1900-luvun alun helsinkiläisille.
"Aurora oli tottunut kotonaan yksinkertaiseen ruokaan. Hänen tätinsäkin luona Helsingissä syötiin arkisin vain silakkalaatikkoa tai perunoita milloin läskisoosin milloin sienikastikkeen kanssa. Jälkiruuaksi oli vuoroin kiisseliä vuoroin puolukkapuuroa. Joskus lättyjä. " (Anna Amnell: Vaahteralaakson Aurora. osa 1, Aurora - vaahteralaakson tyttö. 2014)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti