"Vaahteralaakson kartanon" esikuva Spadina

Vaahteralaakson kartanon esikuvana oli torontolainen Spadina House Museum, jonka näin ensi kerran sen avauduttua 1980-luvun puolivälissä, kun asuin Torontossa. Tässä remontin jälkeen otettuja kuvia, joissa kartanon 1920-luvun tyylissä. Klikkaakuvat suuriksi.
Kuvassa biljardihuone 1920-luvun tyylissä-.Photo by Roland Shainidze in
Spadina Museum: Historic Museum & Gardens Photo Essay
Lue artikkeli ja katso kuvat suurina.

Ruokasali

Palmuhuone

Eteisaulan portaikko

Vaahteralaakson kartanon esikuvana oli Spadina House Museum, jonka näin ensi kerran sen avauduttua 1980-luvun puolivälissä tällaisena, viktoriaaniseen tyyliin sisustetuttuna.Vertaa kuvia!

Treasure: Sanat ovat aarteemme

 Makrotext theme: Treasure

Mikael Agricola (1510 -1557)

Suomen kirjakielen ja suomenkielisen kirjallisuuden isä Mikael Agricola (=maanviljelijä, sukunimi isän ammatin mukaan). Lahjakas kaksikielinen poika pääsi kouluun, jossa oppi latinan ja kreikan, ja ovet avautuivat yliopisto-opiskeluun Wittenbergissä. Piispa, diplomaatti, valtiomies Mikael Agricola oli suunnattoman ahkera ja tunnollinen ihminen, jolla oli myös luovuutta ja huumorintajua. Kun oma aika ei hänen kirjallista työtään osannut arvostaa, hän kirjoitti vuonna 1544 suomentamaansa rukouskirjaan: Älä polje kirjaa kuin sika, vaikka siinä on jokunen vika. Mikael Agricolan patsas Turussa Tuomiokirkon vieressä. Kaikki kuvat: Anna Amnell Klikkaa kuvat suuriksi.

Larin Paraske (1834-1904)

Adolf Neovius (1958-1913) , historioitsija ja  myöhemmin Lohjan kirkkoherra, oli nuorena apupappina Karjalassa  Sakkolassa ja alkoi  kerätä kansanrunoutta.  Vuosina 1887- 1894 hän tallensi Larin Parasken (1834-1904) muistamia runoja, ja syntyi laajin yhdeltä ihmiseltä koottu runoaineisto. Runonlaulaja Larin Paraske oli inkerikko eli Inkerin alkuperäistä itämerensuomalaista  varhaiskarjalaista väestöä, joka jakaantui 800-900 –luvulla nykykarjalaisiin ja inkerikkoihin . Patsas on Mannereheimintien varrellla, oikealla keskustasta tullessa.

Johan Ludvig Runeberg (1804-1877)

Suomen kansallisrunoilija.Isänmaallinen suomalainen kirjailija, joka kirjoitti ruotsiksia ja vaikutti myös Ruotsin kirjallisuuteen.. Hän oli opiskellut filosofiaa ja klassisia kieliä ja toimi opettajana ja lehtimiehenä.  Pidin lapsena aivan valtavasti Runebergin runosta Lähteellä, lauluna, sullä mummolassani oli lähde. Lue Suomalainen lapsuus. Lähteellä. Patsas Esplanadipuistossa.

Zachris Topelius (1818 - 1898)

Monipuolinen ja tuottelias kirjailija, jonka historialliset romaanit ovat kansainvälisesti tunnettuja.Topeliuksen näytelmät ja kirja Välskärin kertomuksia olivat lapsuuteni ratkaisevia kulttuurielämyksiä.Kansallisbibliografiassa on hyvin kiinnostava kuvaus Topeliuksesta.  Patsas on Koulupuistossa Johanneksenkirkon lähellä.
http://www.kansallisbiografia.fi/kb/artikkeli/2854/

Aleksis Kivi, oik. Alexis Stenvall  (1834-1872)

Kaksikielisessä suutarinperheessä kasvanut Alexis Stenvall sanoi jo nuorena poikana aikovansa ruveta runebergiksi. Helsingissä Kansallisteatterin edessä.

http://www.aleksiskivi-kansalliskirjailija.fi/



Juhani Aho (vuoteen 1907 Johannes Brofelt, 1861-1921) Iisalmen kirkkoherran poika, joka tutustui jo Kuopion lyseota käydessään Kuopion läänin kuvernöörin kulttuuriperheeseen. Kuvernöörin vaimo Elisabet oli venäläistä, alkujaan balttilaistaaatelissukua. Hän innosti lahjakkaat lapsensa ja heidän koulutoverinsa ja ystävänsä Juhani Ahon sekä suomalaisuuteen että kansainvälisiin kulttuurivirtauksiin ja suurilla maailmankielillä kirjoitettuun kirjallisuuten, ja sillä oli ratkaisebva vaikutus Juhani Ahon kirjalliseen työhön.
Sama patsas on Eirassa Helsingissä ja Iiisalmen Kirkkopuistossa.

Makrotext theme: Treasure
Sanat ovat suomalaisten aarre. Kieli,

Klikkaa sanaa patsaat. Siellä on vielä kuva mm Lönnrotin patsaasta, 
Patsaat

Aurora ja Pietarin serkut: Uusi kirja-arvostelu

Silloin tällöin tulee vielä kirja-arvosteluja 1990-luvulla eli yli 20 vuotta sitten ilmestyneistä Aurora-kirjoistani. Sukututkija Kaisa Kyläkoski oli nähnyt kirjani Aurora ja Pietarin serkut Virkagallerian  näyttelyssä Lastenkirjojen Helsinki, josta olen kirjoittanut tässä blogissa aikaisemmin, ja kirjoitti siitä ja kahdesta muusta mukana olleesta kirjasta arvostelun

”Pirkko Pekkarisen Aurora ja Pietarin serkut on jatko-osa kirjalle Aurora, Vaahteralaakson tyttö, jota en ole lukenut. Tämä ei suuresti haitannut Bulevardin varrella syksyllä 1905 asuvien ihmisten vaiheiden seuraamista. Päähenkilöinä ovat 13-vuotias Olga ja 17-vuotias Aurora, joista erityisesti ensiksimainittu on onnistunut tavanomaista elävämpänä hahmona. Ajan poliittista henkeä on mukana sivujuonessa ja päähenkilöt on työnnetty myös suurlakon joukkojen puristukseen.”

Kyläkoski, Kaisa: Lotta, Aurora ja Kaisa. - Sukututkijan loppuvuosi -blogi . Kirja-arvostelussa mm Pirkko Pekkarinen: Aurora ja Pietarin serkut. 29.1.2015

Tämä kirjahan sisältyy viime vuonna eli vuonna 2014 ilmestyneeseen yhteisniteeseen Vaahteralaakson Aurora, jonka julkaisin nimellä Anna Amnell. 

Fashion 1800

 fashion
Katso myös pukuhistorialinkit 1800-luvun loipun ja 1900-luvun alun muodista. Klikkaa hakusanaa fashion ja muita sopivia blogin pohjalla olevasta luettelosta.

Old Berlin in colour. video

1900-luvun alun Berliini.

part 1
https://www.youtube.com/watch?v=B-m9A8mY-U0

part 2
https://www.youtube.com/watch?v=-dF1IjU0Njc

Muoti ja ompelu

Ennen käytiin teettämässä vaatteita ompelijalla ja ommeltiin itse. Helsinkiläisen kirja-antikvaariaatti-antiikkikaupan ikkunassa muistoja menneiltä ajoilta.

April in Old Helsinki

Helsingin Vanha Kauppahalli  (1888) huhtikuun 23. 2012

Torilla ja Kauppahallissa vuonna1905: 
Joskus Sofia-rouva otti Jennyn mukaansa Kauppahalliin. Silloin Jenny kulki rouvan jäljessä tukeva juurikori käsivarrellaan ja koetti kuunnella korvat tarkkana, kun rouva puhui ruotsia lihakauppiaalle, suomea siirtomaatavarakauppiaalle, saksaa makkarakauppiaalle, venäjää leipäkauppiaalle sekä tuttavarouville milloin mitäkin kieltä.Välillä Sofia-rouva kääntyi Jennyyn päin ja neuvoi:" Jenny muistaa sitten ostaa kanat Baburinilta .Voita pitää aina maistaa ensin."

Kirjoissani "Vaahteralaakson Aurora" (Aurora 1-3) 2014 ja "Aurora ja Pietarin serkut" 1993.

huhtikuun 10. 2008



Kämp huhtikuu 23, 2012

1905:

"Kauppatori oli miltei tyhjä. Siellä täällä kiiruhti joku kotiinsa, miehet karvahattu päässä, naiset huivi hartioitten ympäri kiedottuna. Aurora käveli Kämpin ohi. Istuiko Eino Leino siellä ystäviensä kanssa vai oliko hän nuoren vaimonsa Freyan luona kotona?"

Vaahteralaakson Aurora (Aurora 1-3) 2014 ja Aurora ja Pietarin serkut 1993.

    

Fazerin makeistehdas sijaitsi tässä vuoteen 1961

Vuonna 1905 Aurora ja pietarinsuomalainen serkku Olga kulkevat Tehtaankatua Sofia-tätinsä keittäjän Wilhelmiina Makkosen kanssa :

"- Wilhelmiina hyvä, pysähdytään hetkeksi, Fazerin suklaatehtaasta tulee herkullinen tuoksu, Olga sanoi tarttuen keittäjää kädestä.

  - Joko tuli Olga-neitille vesi kielelle? kysyi keittäjä.

  - Jo vähemmästäkin, sanoi Aurora ja osoitti hevosta, joka veti kokonaista kuormallista suklaapaketteja tehtaan portista.

  - Ajatella, jos saisimme kaiken tuon suklaan, kuiskasi Olga.

  - Siitä lähtisi Pietariin yks pullero, tuumi keittäjä. - Aletaanpas panna jalkoo toisen etteen, meitä jo ootellaan.

  - Wilhelmiina, onko totta, että Fazerin suklaamestari on Pietarista? kysyi Aurora.

  - Totta hyvinnii ja venäjänuskonen, tekee kuulemma ristinmerkkiä patoja hämmentäessään, jotta pahat henget mänis pois suklaasta. Niin kerto yks tuttu, joka on siellä töissä."

"Vaahteralaakson Aurora. Aurora 1-"  2014

 ja "Aurora ja Pietarin serkut" 1993, loppuunmyyty, sisältyy yhteisniteeseen, kysy myös kirjastoista.   Anna Amnell (Nuorisokirjailijoiden sivut)

Makrolink 'APRIL'

Kaivopuistossa huhtikuun 14. vuonna 2007 eli tasan kahdeksan vuotta sitten.




Meri samana päivänä. Valon voimaa.

1800-luvun lopun tyyliä

1800-luvun lopun tyyliä Odessassa. Kuvat: Joonas Heiskanen

 

kioski



Hotel London, Odessa. Muiden muassa Mannerheim asui täällä vuonna 1917. Kuva: Joonas Heiskanen

Jäätelön historiaa

Ice-cream parlour at a miniature exhibition
Jäätelöbaari 1900-luvun alussa (asetelma miniatyyrinäyttelyssä Torontossa) Kuva: Anna Amnell

Kerrotaan, että Rooman keisari Nero (37-68 jKr.) juoksutti orjiaan vuorelle hakemaan jäätä, jotta hän sai syödä jääkylmää hedelmäjälkiruokaa. Kiinan keisari Tang (618-697) tunsi jo jonkinlaisen jäätelön, jonka resepti tuli vähitellen Eurooppaan. Varsinainen jäätelö keksittiin jo 1600-luvulla Euroopassa, mutta se oli 1800-luvulle asti kuninkaallisten jälkiruokaa ja harvojen herkkua.

Vuonna 1847 amerikkalainen Nancy Johnson keksi käsikäyttöisen jäätelökoneen, mutta vasta Jacob Fussel alkoi valmistaa teollisesti jäätelöä vuonna 1851. Hänellä oli jäätelötehtaita Baltimoressa, Bostonissa, New Yorkissa ja Washington DC:ssä.

Vuonna 1903 amerikanitalialainen Italo Marciony hankki patentin jäätelölle. Jäätelön syntymävuotena pidetään kuitenkin vuotta 1904, jolloin sitä saatiin St. Lousin maailmannäyttelyssä. Vähitellen kehittyi lukemattomia lajeja jäätelöä.

History of ice cream

Helsinki ja Toronto ovat kasvaneet eri tahtia

Anna Amnell: Vaahteralaakson Aurora on yhteisnide kolmesta Aurora-kirjasta:
Kansikuvassa Helsinki vuonna 1905: Matti Amnell
Alkuperäisromaanini 1991 (2. p. 1992), 1993, 1995

Toronto 1900 -kuvia!

Vuonna 1905 Helsinki ja Toronto olivat suurin piirtein yhtä suuria väkilukunsa mukaan. Niissä oli noin 100 000 asukasta kummassakin, ja "kaikki tunsivat toisensa", kuten sen kokoisista kaupungeista sanotaan.

Toronto 1900 youtube

Kummassakin liikuttiin kävellen, polkupyörillä, hevosajurin kyydissä ja raitsikalla, autoja oli vähän. Talvet olivat siihen aikaan kylmiä, ja talvella liikuttiin hevosella ja reellä.

Helsinki 1900 Youtube

Helsingissä voitiin hiihtää keskellä kaupunkia - aivan niin kuin tehtiin viime talvena. Pohjoisrannassa oli luistinrata, jossa kuultiin musiikkia ja voitiin ostaa virvokkeita.

Tänään näiden kahden kaupungin väkiluvussa on huima ero. Helsingissä on asukkaita melkein 600 000, Torontossa 2,5 miljoonaa. Suur-Torontossa oli vuonna 2006 5.5 miljoonaa asukasta, ja "suur-Helsingissä" vähän yli miljoona, kun lasketaan mukaan Espoon 252 000 ja Vantaan 202 000 asukasta.

Eron väkiluvussa ovat tehneet siirtolaiset, joita otetaan Kanadassa vastaan auliisti, mutta tutkien tarkoin, että heidän kaltaisiaan maahanmuuttajia tarvitaan. Sieltä voisi Suomikin saada paljon kokemuksen testaamaa tietoa maahanmuuttoasioista eli siirtolaispolitiikasta.

Millaista oli elämä Helsingissä talvella 1905?  "Aurora ja Pietarin serkut " on rakkaudentunnustus vanhalle Helsingille  (lue Helsinki-haastattelu linkistä) (1993) Kirja kertoo13-vuotiaasta pietarinsuomalaisesta Olga Grahnista, joka muuttaa Helsinkiin suomea oppimaan, kun Pietari alkaa käydä levottomaksi.

Kirja Aurora ja villikyyhkysten aika (1993, toinen osa yhteisniteessä Vaahteralaakson Aurora) tapahtuu kokonaan Torontossa. Myös unelmia Pariisista.

Kirjoitin ensimmäiset kolme Aurora-kirjaa nimellä Pirkko Pekkarinen, ja niitä on varmaankin kotipaikkakuntasi kirjastoissa (ehkä myös nettikaupoissa.) Julkaisija oli Kirjapaja. Sarja alkoi kirjalla Aurora. Vaahteralaakson tyttö 1991 (2. painos 1992). Se tapahtuu sekä Helsingissä että Torontossa).

Viktorian ja Edwardin ajan tekstiilit

Pitkälle 1900-luvun alkuun kodeissa oli paljon tekstiilejä.  Kuvassa on pariovien edessä upea oviverho.  Maalaus Kosinta ja muita kuvia: Nordiska Museet, (344 kuvaa Flickr-kansiossani)
Museon info Käykää ihmeessä siellä!
Tukholma. Kaikki kuvat: Anna Amnell
Osallistun tällä Teksiilit/Textiles -haasteeseen. Makrotex Linky




Koruommeltu pöytäliina




"Munkintuoli" 1900-luvun alusta. Tyynynpäällinen koruommeltu. Näyttäisi olevan puoliristipistoja.




Viktorian ajan sali.




Palveluskunta piti kodin puhtaana ja pölyttömänä. Kuvassa kanadalaisen museon oppaat. Edessä istuva sinimekkoinen palvelustyttö "siirtyi " Aurora-kirjani Maryksi. Tällaiset asut olivat "muotia" vuodesta toiseen palveluskunnalla ja maaseudun naisilla.



Sisäkön asu oli viimeistelty, ja hänen työnsä oli yhä tärkeää ja vaativaa kuin nykyajan ravintoloiden tarjoilijan työ. Nordiska Museet




Nuken vuoteessakin on tikattu täkki ja käsintehdyllä pitsillä somistetut lakanat.

Tämän aikakauden muoti on kiinnostava ja tuttu monista Tv-sarjoista. Vaatteita valmistettiin kotikutoisista ja ostokankaista. Oli kaavoja, joten taitavat naiset ja tytötkin ompelivat itse. Voitiin myös kutsua ompelija kotiin tekemään ison perheen vaatteet tai käytiin ompelijalla. Olen kirjoittanut Aurora-kirjoissa sisustuksesta ja muodista, sillä ne ovat olennainen osa aikakauden historiaa, taloutta ja kulttuuria.

Kansikuvassa olevat vaatteet on piirretty 1900-luvun alun muotilehden mukaan. 

Linkkejä 1900-luvun alun muotiin. Pukuhistoriaa

Toivomuksesta - kankaalla päällystetty kirja.

Aikahyppy historiaan

"Aikakonetta ei vielä ole keksitty, joten ajassa taaksepäin matkustaminen ei toistaiseksi ole mahdollista. Onneksi on kuitenkin keinoja kurkistaa menneisyyteen, eikä siihen tarvita mitään koneita. Ripaus uteliaisuutta, pari kourallista mielikuvitusta ja hyvä kirja, muuta ei tarvita. Tule mukaan matkalle menneiden aikojen Suomeen!"

Aikahyppy Kymenlaakson kirjaston Kyyti esittelee historiallisia nuortenkirjoja. Mukana ovat kirjani Aurora ja Pietarin serkut sekä Aurora.Vaahteralaakson tyttö, jotka kirjoitin 1990-luvulla nimellä Pirkko Pekkarinen. Molemmat kirjat ovat myös yhteisniteessä Vaahteralaakson Aurora 2014. jonka kokosin nimellä Anna Amnell. Sillä kirjoitin myös lasten Auroran Aurora ja Molly vuonna 1999. Kirja Aurora ja villikyyhkysten aika kertoo Auroran toisesta matkasta Torontoon.

Lähde Auroran ja hänen ystäviensä seurassa matkalle menneisyyteen. 

Aurora-kirjat yksissä kansissa.  Anna Amnell: Vaahteralaakson Aurora.

Lisätietoja

Suomen Nuorisokirjailijat Anna Amnell

http://www.nuorisokirjailijat.fi/amnell-anna.html

Pääsiäishattu

Keskiaikana ajateltiin, että tulee huono vuosi, jos on pääsiäisenä huonot vaatteet päällä. Siitä on peräisin tapaa ostaa uusi kaunis hattu pääsiäiseksi. Amerikassa ja Englannissakin on pääsiäisenä niin lämmintä, että silloin voi käyttää kesähattua.

Klikkaa hakusanoja ja lue lisää pääsiäisestä, paraatista ja muusta hauskasta.
Pääsiäinen on suuri juhla kristityissä maissa.
Pääsiäisparaati on iloinen tapahtuma.