Aurora on siirtolainen ja paluumuuttaja

Eräänä päivänä hakkasin Torontossa keittiön pöydän ääressä punaista kirjoituskonettani ja näin mielessäni kolmiulotteisena, kuin monivärisenä hologrammina vaalean tytön, joka pyyhki pölyjä viktoriaanisessa kartanossa. Annoin tytölle nimen Aurora ja aloin kirjoittaa. Muutimme takaisin Suomeen yhdeksän vuoden siirtolaisuuden jälkeen ja jatkoin kirjaani uudesta suomalaisesta Aurorasta, sortovuosien tytöstä, joka joutuu muuttamaan vuonna 1903 Kanadaan etsimään Suomesta karkotettua isäänsä. Syntyi Aurora vaahteralaakson tyttö (1991, 2. painos 1992.)

20.4.2015

Treasure: Sanat ovat aarteemme

Mikael Agricola, Finland

 Makrotext theme: Treasure
Mikael Agricola (1510 -1557)

Suomen kirjakielen ja suomenkielisen kirjallisuuden isä Mikael Agricola (=maanviljelijä, sukunimi isän ammatin mukaan). Lahjakas kaksikielinen poika pääsi kouluun, jossa oppi latinan ja kreikan, ja ovet avautuivat yliopisto-opiskeluun Wittenbergissä. Piispa, diplomaatti, valtiomies Mikael Agricola oli suunnattoman ahkera ja tunnollinen ihminen, jolla oli myös luovuutta ja huumorintajua. Kun oma aika ei hänen kirjallista työtään osannut arvostaa, hän kirjoitti vuonna 1544 suomentamaansa rukouskirjaan: Älä polje kirjaa kuin sika, vaikka siinä on jokunen vika. Mikael Agricolan patsas Turussa Tuomiokirkon vieressä. Kaikki kuvat: Anna Amnell Klikkaa kuvat suuriksi.


Larin Paraske (1833 – 1904)

Larin Paraske (1834-1904)

Adolf Neovius (1958-1913) , historioitsija ja  myöhemmin Lohjan kirkkoherra, oli nuorena apupappina Karjalassa  Sakkolassa ja alkoi  kerätä kansanrunoutta.  Vuosina 1887- 1894 hän tallensi Larin Parasken (1834-1904) muistamia runoja, ja syntyi laajin yhdeltä ihmiseltä koottu runoaineisto. Runonlaulaja Larin Paraske oli inkerikko eli Inkerin alkuperäistä itämerensuomalaista  varhaiskarjalaista väestöä, joka jakaantui 800-900 –luvulla nykykarjalaisiin ja inkerikkoihin . Patsas on Mannereheimintien varrellla, oikealla keskustasta tullessa.


Runeberg, the national poet of Finland


Johan Ludvig Runeberg (1804-1877)

Suomen kansallisrunoilija.Isänmaallinen suomalainen kirjailija, joka kirjoitti ruotsiksia ja vaikutti myös Ruotsin kirjallisuuteen.. Hän oli opiskellut filosofiaa ja klassisia kieliä ja toimi opettajana ja lehtimiehenä.  Pidin lapsena aivan valtavasti Runebergin runosta Lähteellä, lauluna, sullä mummolassani oli lähde. Lue Suomalainen lapsuus. Lähteellä. Patsas Esplanadipuistossa.

Sakari Topelius

Zachris Topelius (1818 - 1898)
Monipuolinen ja tuottelias kirjailija, jonka historialliset romaanit ovat kansainvälisesti tunnettuja.Topeliuksen näytelmät ja kirja Välskärin kertomuksia olivat lapsuuteni ratkaisevia kulttuurielämyksiä.Kansallisbibliografiassa on hyvin kiinnostava kuvaus Topeliuksesta.  Patsas on Koulupuistossa Johanneksenkirkon lähellä.
http://www.kansallisbiografia.fi/kb/artikkeli/2854/

Aleksisi Kivi, Finland's national writer. Photo: Anna Amnell


Aleksis Kivi, oik. Alexis Stenvall  (1834-1872)

Kaksikielisessä suutarinperheessä kasvanut Alexis Stenvall sanoi jo nuorena poikana aikovansa ruveta runebergiksi. Helsingissä Kansallisteatterin edessä.

http://www.aleksiskivi-kansalliskirjailija.fi/

Juhani Aho

Juhani Aho (vuoteen 1907 Johannes Brofelt, 1861-1921) Iisalmen kirkkoherran poika, joka tutustui jo Kuopion lyseota käydessään Kuopion läänin kuvernöörin kulttuuriperheeseen. Kuvernöörin vaimo Elisabet oli venäläistä, alkujaan balttilaistaaatelissukua. Hän innosti lahjakkaat lapsensa ja heidän koulutoverinsa ja ystävänsä Juhani Ahon sekä suomalaisuuteen että kansainvälisiin kulttuurivirtauksiin ja suurilla maailmankielillä kirjoitettuun kirjallisuuten, ja sillä oli ratkaisebva vaikutus Juhani Ahon kirjalliseen työhön.
Sama patsas on Eirassa Helsingissä ja Iiisalmen Kirkkopuistossa.

Makrotext theme: Treasure
Sanat ovat suomalaisten aarre. Kieli,

Klikkaa sanaa patsaat. Siellä on vielä kuva mm Lönnrotin patsaasta, 
Patsaat


36 kommenttia:

  1. Tuttaja tyyppejä kaikki. Patsaista vierain tuo Juhani Aho, jota en ihan yhtä montaa kertaa ole nähnyt livenä. Piti ihan netistä tarkistaa missä se sijaitsee :D

    Herrojen hengentuotoksista itselle tutuinta on Z.Topeliuksen sadut. Lukiossa pidin niistä oikein esitelmän. Sitä varten piti lukea toistakymmentä satua.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minulle he ovat vaikuttaneet hyvin paljon eri aikoina elämässäni. Kävin tyttölyseota, ja koulussa laulettiin paljon, esitettiin näytelmiä koulun juhlissa. Luin lapsena ja koululaisena ihan mahdottoman paljon, ensin naapurina asuvan toimittajan vintin kirjoja , sitten kirjastossa.

      Poista
  2. Lukeminen on tuo aarre ja se, mitä tuo MIkael Agricola käänsi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aarre verraton todellakin.

      Poista
  3. Olipa hieno näkökulma haasteeseen!

    VastaaPoista
  4. Kultaomenia hopeamaljassa, niinpä!

    VastaaPoista
  5. Lukutoukalle aarteen valintasi osui nappiin. Upeita kuvia.

    T. Täysin arkista

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meillä on ollut hyviä kuvanveistäjiä, jotka ovat osanneet tehdä taiteellisesti korkeatasoisia patsaita, jotka ovat kuvattavan näköiisä.

      Poista
  6. Vastaukset
    1. kiitos jälleen hienosta teemasta

      Poista
  7. Erilainen ja hieno vastaus haasteeseen :)

    VastaaPoista
  8. Erittäin samaa mieltä!:) Kieli on niin paljon. Hieno postaus!:) Mun blogissa on pyörinyt Biblia-seuran mainos, jossa on ollut Agricola-leivoksen ohje. Kirjoitin ohjeen itselleni muistiin, ja ajetelin, että yllätän työkaverini opehuoneessa kirjakielen isän leivoksilla.;D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Agricola-leivos hyvä idea!

      Poista
  9. Hauskaa, ollaan löydetty sama aarre samalta suunnalta =)

    VastaaPoista
  10. Sanat ovat aarteemme. Siihen ei ole mitään lisättävää. Se on totta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sanoilla toimimme täälläkin.:)

      Poista
  11. Vastaukset
    1. Hauskaa, että pidät siitä.

      Poista
  12. Totta! Ilman kirjoja ja sanoja maailma olisi kovin tyhjä ja sanaton.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ulkomailla asuessa sen huomaa, jos ei osaa lainkaan kyseisen maan kieltä. Ei ymmärrä, mitä ihmiset puhuvat. Ei voi lukea kirjastosta kirjoja - muuttuu lukutaidottomaksikin.:)

      Poista
  13. Mukava, erilainen vastauts haasteeseen. Eipä sitä tule jokapäivä mietittyä, että mitä jos meillä ei olisi sanoja?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sanat ovat valmiina meitä odottamassa, kun avaamme silmämme ensimmäisenä elinpäivänämme.

      Poista
  14. Totta, sanat ovat aarteita monella tavalla <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Varsinkin äidinkielen sanat.

      Poista
  15. Vau, hyvä ja mielenkiintoinen vastaus haasteeseen! Sinulla taitaa olla aikamoinen aarrearkullinen myös mielenkiintoisia kuvia varastossa, kun pystyt näin hienon koosteen tekemään. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olen ottanut digikuvia vuodesta 2005 alkaen, jolloin sain mieheltäni joiululahjaksi digikameran. Vanhat kuvat ovat albumeissa, ei niitä jaksa skannata. Digikuvat ovat tallessa Flickrissä.

      Poista
  16. Hienot aarteet ☺

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos. Olen ollut flunssassa, joten en oie jaksanut kiertää vielä katsomassa muiden Sanat -kuvia.:)

      Poista
  17. Jälleen koskettava ja ajatuksia herättävä lähestymistapa Aarre-teemaan! Kiitos.

    VastaaPoista