Aurora on siirtolainen ja paluumuuttaja

Eräänä päivänä hakkasin Torontossa keittiön pöydän ääressä punaista kirjoituskonettani ja näin mielessäni kolmiulotteisena, kuin monivärisenä hologrammina vaalean tytön, joka pyyhki pölyjä viktoriaanisessa kartanossa. Annoin tytölle nimen Aurora ja aloin kirjoittaa. Muutimme takaisin Suomeen yhdeksän vuoden siirtolaisuuden jälkeen ja jatkoin kirjaani uudesta suomalaisesta Aurorasta, sortovuosien tytöstä, joka joutuu muuttamaan vuonna 1903 Kanadaan etsimään Suomesta karkotettua isäänsä. Syntyi Aurora vaahteralaakson tyttö (1991, 2. Painos)

18.4.2015

Aurora ja Pietarin serkut: Uusi kirja-arvostelu


Silloin tällöin tulee vielä kirja-arvosteluja 1990-luvulla eli yli 20 vuotta sitten ilmestyneistä Aurora-kirjoistani. Sukututkija Kaisa Kyläkoski oli nähnyt kirjani Aurora ja Pietarin serkut Virkagallerian  näyttelyssä Lastenkirjojen Helsinki, josta olen kirjoittanut tässä blogissa aikaisemmin, ja kirjoitti siitä ja kahdesta muusta mukana olleesta kirjasta arvostelun


”Pirkko Pekkarisen Aurora ja Pietarin serkut on jatko-osa kirjalle Aurora, Vaahteralaakson tyttö, jota en ole lukenut. Tämä ei suuresti haitannut Bulevardin varrella syksyllä 1905 asuvien ihmisten vaiheiden seuraamista. Päähenkilöinä ovat 13-vuotias Olga ja 17-vuotias Aurora, joista erityisesti ensiksimainittu on onnistunut tavanomaista elävämpänä hahmona. Ajan poliittista henkeä on mukana sivujuonessa ja päähenkilöt on työnnetty myös suurlakon joukkojen puristukseen.”

Kyläkoski, Kaisa: Lotta, Aurora ja Kaisa. - Sukututkijan loppuvuosi -blogi . Kirja-arvostelussa mm Pirkko Pekkarinen: Aurora ja Pietarin serkut. 29.1.2015
Tämä kirjahan sisältyy viime vuonna eli vuonna 2014 ilmestyneeseen yhteisniteeseen Vaahteralaakson Aurora, jonka julkaisin nimellä Anna Amnell. 





Ei kommentteja:

Lähetä kommentti