Aurora on siirtolainen ja paluumuuttaja

Eräänä päivänä hakkasin Torontossa keittiön pöydän ääressä punaista kirjoituskonettani ja näin mielessäni kolmiulotteisena, kuin monivärisenä hologrammina vaalean tytön, joka pyyhki pölyjä viktoriaanisessa kartanossa. Annoin tytölle nimen Aurora ja aloin kirjoittaa. Muutimme takaisin Suomeen yhdeksän vuoden siirtolaisuuden jälkeen ja jatkoin kirjaani uudesta suomalaisesta Aurorasta, sortovuosien tytöstä, joka joutuu muuttamaan vuonna 1903 Kanadaan etsimään Suomesta karkotettua isäänsä. Syntyi Aurora vaahteralaakson tyttö (1991, 2. painos 1992.)

27.9.2015

Uudet värikollaasit 4: Tolstoin sohva

uudet värikollaasit 4

Moskovassa on Leo Tolstoin kaupunkikartano -museo. Ihastuin siellä olevan sohvan mahonkikaiteeseen ja keltaiseen toppaukseen ja otin niistä tämän kuvan, kun mahonki kiilteli kauniisti. Nehän ovat tämän viikon värit!

Uudet värikollaasit 4: Poltettu umbra ja keltaokra.




Otin myöhemmin kuvan koko sohvasta eri kohdasta, ja  se näkyi ihan erinäköisenä. Niin valo muuttaa värit!


Gum-tavaratalo

Samoja sävyjä on myös moskovalaisen GUM-tavaratalon sisustuksessa ja varsinkin lihaosastolla, jossa hiukan huvittavasti kinkut riippuvat kattokruunujen loisteessa. :) GUM valmistui 1800-luvulla, 1890–1893, ja sopii tämän blogin aikaan. Kuvani GUMista

P.S. Olin ensi kertaa elämässäni Moskovassa. Sukulaisvierailulla.

12 kommenttia:

  1. Hienot on sävyt sohvassa ja matossakin!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Rouva Tolstoi taisi pitää noista väreistä.:) Ehkä ne oilivat 1800- ja 1900- lukujen vaihteen värejä.

      Poista
  2. Erikoisista kohteista on löytyneet värit.

    VastaaPoista
  3. Toivottavasti reissu oli onnistunut! Kauniita sävyjä olet löytänyt.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, matka onnistui hyvin vaikka olin ensimmäisen viikon alussa vielä antibioottikuurilkla pahan flunssan vuoksi. Moskova oli täysin yllättävä, toisaalta liikenne pääkaduilla oli kuin kilpa-ajoa 18 kaistalla ja toisaalta sivukaduilla oli keskustassakin rauhallista pikkukaupungin tunnelmaa ja vanhoja taloja. Venäläiset ovat aina ystävällisiä kuten jo isoisäni koki 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa.

      Poista
  4. Todella kauniit on museon sohvan värit.

    Herkullista parmankinkkuakohan, vai perinteisempää paistettua kinkkua?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sohva näytti kauniilta juuri tuosta kohdasta sivulta.
      En osaa sanoa kinkusta mitään, mutta hieno tavaratalohan se on, ja Venäjällä on paljon hyvin rikkaita ihmisiä. Ehkä he vaativat parasta laatua kinkussakin.:)

      Poista
  5. Hienosti löytyneet värit.

    VastaaPoista