Aurora on siirtolainen ja paluumuuttaja

Eräänä päivänä hakkasin Torontossa keittiön pöydän ääressä punaista kirjoituskonettani ja näin mielessäni kolmiulotteisena, kuin monivärisenä hologrammina vaalean tytön, joka pyyhki pölyjä viktoriaanisessa kartanossa. Annoin tytölle nimen Aurora ja aloin kirjoittaa. Muutimme takaisin Suomeen yhdeksän vuoden siirtolaisuuden jälkeen ja jatkoin kirjaani uudesta suomalaisesta Aurorasta, sortovuosien tytöstä, joka joutuu muuttamaan vuonna 1903 Kanadaan etsimään Suomesta karkotettua isäänsä. Syntyi Aurora vaahteralaakson tyttö (1991, 2. Painos)

29.12.2007

Jaana Perttulin nuket

Iida edestä ja takaa

Aurora ja Iida lähdössä Kanadaan. Nuket: Jaana Perttuli


Aurora juhla-asussa näyttelyssä. Ks alempana olevaa selostustaPhotos: Anna Amnell. Nuket omistaa Jaanan sisar. Taiteilija Jaana Perttulin tekemät nuket Aurora-sarjan henkilöistä

Jaana Perttulin nuket ovat olleet esillä muunmuassa Helsingissä Rikhardinkadun kirjaston lasten- ja nuortenosastolla näyttelyssä "Piikatyttöjä ja herrasneitejä vuosisadan alun Helsingissä ja Torontossa."

Ks. esim. Irja Båsk: "Aurora-tyttökirjatkin osallistuvat piikakeskusteluun." - Helsingin Sanomat/Kaupunki 18.9.1999.


Kun Richardinkadun kirjastossa Helsingissä oli näyttely "Piikatyttöjä ja herrasneitejä vuosisadan alun Helsingissä ja Torontossa", tähtiosan siitä kertovassa lehtijutussa sai viehättävään vaaleanpunaiseen juhla-asuun puettu Aurora-nukke.
Aurora-nukke, (Kirjassahan Auroralla on kaksoisrooli: hän on sekä herrasneiti että palvelijatar.) jonka valokuvaaja Petri Juntunen on kuvannut istumassa miniatyyripuistonpenkillä. 1900-luvun alun muoti onkin kiehtovan kaunista. (Raili Kettunen: Kirjasto kutsuu näyttelyyn. Satuhahmoja ja herrasneitejä. - Kotimaa 20.9.1996)




Samassa näyttelyssä oli myös muita hahmoja, jotka taiteilija Jaana Perttuli oli valmistanut. Olivat palvelustytöt Iida ja Molly. Ihminen pukeutuu yleensä ammattinsa vaatimusten mukaan nykyäänkin, mutta vapaa-ajalla persoonallisuus pääsee esille. 1900-luvun alussa sääty rajoitti vielä jossain määrin pukeutumista - rajoittaahan nytkin varallisuus. Esimerkiksi lierihattua pidettiin herraskaisena. Miesten pukeutuminen oli melko tavalla samanlaista kuin nykyään paitsi että miehet käyttivät työssäkin pukua ja useimmiten myös huopahattua.

Kirjan Aurora ja Pietarin serkut kannessa tytöillä on aidot1900-luvun alun luisteluvaatteet. Kirjojen kuvitus noudattaa muutenkin tarkoin pukuhistoriaa.