Aurora on siirtolainen ja paluumuuttaja

Eräänä päivänä hakkasin Torontossa keittiön pöydän ääressä punaista kirjoituskonettani ja näin mielessäni kolmiulotteisena, kuin monivärisenä hologrammina vaalean tytön, joka pyyhki pölyjä viktoriaanisessa kartanossa. Annoin tytölle nimen Aurora ja aloin kirjoittaa. Muutimme takaisin Suomeen yhdeksän vuoden siirtolaisuuden jälkeen ja jatkoin kirjaani uudesta suomalaisesta Aurorasta, sortovuosien tytöstä, joka joutuu muuttamaan vuonna 1903 Kanadaan etsimään Suomesta karkotettua isäänsä. Syntyi Aurora vaahteralaakson tyttö (1991, 2. Painos)

25.4.2011

Toronton laaksot ja Aurora-kirjat

003-1-1


Tämä Don-joen laaksossa sijaitseva puisto on mukana Aurora-kirjoissa sellaisena, kuin se oli 1900-luvun alussa.

Toronton syvät laaksot muodostavat urbaanin metsän. Laaksojen jyrkät reunat, vuolaasti tulvivat joet ja laaksoissa usein raivonneet rajut myrskyt ovat olleet syynä siihen, että laaksoihin ei ole  rakennettu taloja. Suurin osa laaksoista on säilytetty luonnonpuistoina, jotka ovat miltei koskemattomassa tilassa.
Toronton seutu muodostui viimeisen jääkauden aikana eli noin 12000 vuotta sitten.

Suurin laaksoista, Don Valley, on Suomessakin tunnettu Ernest Thompson Setonin luontokirjoista, joissa se esiintyy vielä luonnontilassa. Juuri Don Valley on joutunut kokemaan suuria muutoksia Toronton muuttuessa suurkaupungiksi.

Ernest Thompson Seton asui kouluvuotensa 1800-luvun loppupuolen Torontossa, jonne hänen perheensä oli muuttanut Englannista. Hänen sukulaisensa omistivat torontolaisen laakson reunalla olevan Spadinan kartanon, joka on ollut osittain esikuvana Aurora-kirjojeni kartanolle. Spadina toimii museona, ja on nykyään entistettynä 1920-luvun asuun (ks Facebook/Spadina Museum).

Vierailin Spadinassa useaan kertaan Torontossa asuessani. Siihen aikaan se oli sisustettu lähinnä viktoriaanis-edwardiaaniseen tyyliin. Kirjani kartano sai nimensä torontolaisen Rosedale-kartanon mukaan, vaikka ensimmäisen kirjani nimessä esiintyvä Vaahteralaakso sopii sille paljon paremmin, ja kolmanteen painokseen tulen muuttamaan kartanon nimen siihen muotoon. (Rosedale on nykyään eräs Toronton kaupunginosista.)

Aurora-kirjojen Vaahteralaakso on yhdistelmä useita laaksoja, joissa olen kävellyt Torontossa asuessani .  Laaksojen luonto on ainutlaatuista, sillä jääkauden aikana niihin muodostui aivan oma kasvillisuus, joka poikkeaa niitä ympäröivästä luonnosta. Pidin luontopäiväkirjaa laaksossa kävellessäni, sillä aloin jo silloin 1980-luvun lopppuolella suunnitella kirjaa Torontosta. Laaksolla oli siinä hyvin tärkeä osuus. Niinpä esikoiskirjani alkaakin kuvauksella laaksosta, joka on tavallaan yksi päähenkilöistä sekä ensimmäisessä että kolmannessa kirjassani.

Sekä ensimmäinen että kolmas Aurora-kirjani alkavat tästä myyttisestä laaksosta. Toronton synty ensimmäisessä ja kolmannessa myrsky, joita oli laaksoissa usein. Kirjoitin Aurora-kirjat palattuani Suomeen, vasta 1990-luvulla. Kirjat ovat loppuunmyytyjä, mutta niitä on kirjastoissa.

Toby

Toby-kissa haudattiin laaksoon. Toby esiintyy Aurora-kirjoissa omana itsenään.

Artikkelini sokerivaahteroista Suomen luonto -lehdessä
Don Valley -laaksossa kasvoi yli 40 metriä korkeita sokerivaahteroita, jotka olivat yli metrin läpimitaltaan. (Charles Sauriol "Rememebering Don")

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti